Tässä tekstissä käsittelemme synnytysvaurioita, erityisesti lantionpohjan syvemmän lihaskerroksen eli levator ani -lihasten vaurioita. Nostamme esiin syitä, miksi näistä on tärkeää puhua perineaalisten repeämien lisäksi.

Synnytysvaurioilla tarkoitetaan synnytyksen aikana syntyneitä vaurioita synnyttäneen kehossa, kuten repeämiä ja lihasvaurioita. Perinteisesti ajatellaan, että synnytysvauriot ovat perineaalisia repeämiä. Synnytysvaurioihin voidaan kuitenkin laskea mukaan myös episiotomiat ja eriasteiset levator ani -lihasten vauriot.

Perineaaliset repeämät luokitellaan asteittain:

• 1. asteen repeämä: Pinnallinen vaurio vulvan tai häpyhuulten ihossa tai emättimen limakalvossa.

• 2. asteen repeämä: Välilihan rungon tai lihasten vauriot, jotka eivät ulotu peräsuolen sulkijalihakseen asti.

• 3. asteen repeämä: Välilihan ja peräaukon sulkijalihasten vaurio, joka ulottuu ulkoiseen sulkijalihakseen asti. 

• 4. asteen repeämä: Välilihan ja peräaukon sulkijalihasten vaurio, joka ulottuu sisäiseen sulkijalihakseen ja peräsuolen limakalvoon asti.

Edellä mainitut repeämät pyritään korjaamaan (eli ompelemaan) synnytyksen jälkeen niin, että niistä jäisi mahdollisimman vähän haittaa myöhemmin. Aina tässä ei valitettavasti onnistuta tai vaurio voi jäädä huomaamatta. Ommeltu repeämä ei välttämättä tarkoita, että se ei aiheuta myöhemmin oireita tai että lihakset toimisivat automaattisesti hyvin.

Levator-vauriot ja -avulsiot ovat lihasvaurioita, joissa levator ani -lihasryhmä venyy, repeää tai irtoaa osittain tai kokonaan luusta. Näiden diagnosointi heti synnytyksen yhteydessä on vaikeaa. Levator ani -lihakset (eli lantionpohjan kohottajalihakset) ovat tärkeä osa lantionpohjan lihaksistoa. Ne kannattelevat virtsarakkoa, kohtua ja peräsuolta sekä tiivistävät emätintä. Levator-lihasten vauriot voivat aiheuttaa erilaisia oireita, kuten:

• Voimakasta kipua lantionpohjassa synnytyksen jälkeen

• Avoinaisuuden ja väljyyden tunnetta emättimessä

• Tunnetta, että emättimessä on jotain ylimääräistä tai hankaa

• Virtsankarkailua

• Ulostamisvaikeuksia

• Gynekologisia laskeumia

• Kipua yhdynnässä

Nämä oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Synnytysvaurion aiheuttamat oireet haastavat mielenterveyttä, vaikuttavat seksuaalisuuteen, vaikeuttavat päivittäisiä toimintoja (esim. vessassa käyminen, kodin askareet, vauvan hoito) sekä rajoittavat liikunnan harrastamista. Kun pysähtyy miettimään, kuinka kokonaisvaltaisesta asiasta on kyse, on vaikeaa ymmärtää, miksi terveydenhuoltomme jättää synnyttäneet niin yksin.

Miksi levator-vaurioista ja -avulsioista pitäisi puhua?

Puhumalla avoimesti synnytysvaurioista voimme poistaa niihin liittyvää stigmaa ja varmistaa, että jokainen synnyttänyt saa tarvitsemansa tiedon, tuen ja hoidon. Kun synnyttäjät ymmärtävät, millaisia vaurioita synnytyksessä voi syntyä, he voivat paremmin tunnistaa oireensa ja hakea apua. Yhtä tärkeää on, että terveydenhuollon ammattilaiset päivittävät osaamistaan säännöllisesti ja ovat halukkaita muokkaamaan toimintaansa sitä mukaa, kun uutta tutkittua tietoa julkaistaan. Yhteistyö yli ammattirajojen on välttämätöntä, jotta asiakkaita voidaan auttaa oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Lantionpohjan fysioterapian täytyy olla yksilöllisesti suunniteltua ja räätälöityä, eikä sama resepti sovi kaikille. Synnytysvaurioiden kohdalla fysioterapian sisältö ei voi olla pelkkää sähköavusteista lantionpohjan jumppaa. Onneksi ammattitaitoisella fysioterapeutilla on käytössään myös muita keinoja asiakkaan toimintakyvyn ja minäpystyvyyden tukemiseksi.

Toistaiseksi synnytysvaurioiden hoitoon ei ole olemassa selkeää hoitopolkua Suomessa. Vaikka toimimme itse yksityissektorilla, haluamme antaa oman panoksemme julkisen terveydenhuollon kehittämiseksi - vielä emme ole varmoja, miten tämä parhaiten toteutuisi.